Yleensä mahdolliset purentavirheet havaitaan hammastarkastuksissa. Jos hammaslääkäri tai suuhygienisti huomaa lapsellasi esimerkiksi ristipurennan, syvän purennan tai muun seurantaa vaativan piirteen, siitä mainitaan sinulle ja lapsi ohjataan jatkoarvioon. Voit myös itse ottaa asian puheeksi hammaslääkärillä. Usein merkit oikomishoidon tarpeesta ovat esimerkiksi: hampaat kasvavat selvästi päällekkäin tai vinossa (hampaiden ahtaus), lapsen alaleuka näyttää pieneltä tai on takana (ylipurenta), etuhampaat eivät osu toisiinsa (avopurenta), pureminen tai pureskelu on lapselle hankalaa, tai lapsi hengittää pääasiassa suun kautta. Mihin tahansa poikkeamaan purennassa, joka haittaa suun normaalia toimintaa (esim. kunnollista pureskelua tai puhumista), on syy pyytää ammattilaisen arvio. Säännöllisten hammastarkastusten kautta hammaslääkäri tekee lähetteen erikoishammaslääkärille, jos purentavirhe arvioidaan hoitoa vaativaksi. Muista, että kaikki pienet hampaiden vinoudet eivät ole vaarallisia – esimerkiksi lievästi vinot alaetuhampaat 6–8-vuotiaalla ovat hyvin yleisiä eikä niistä tarvitse huolestua, ellei hammaslääkäri toisin ohjeista. Säännölliset tarkastukset varmistavat, että mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa.

Hyvinvointialueet noudattavat valtakunnallisia ohjeita ja hoitavat ensisijaisesti vakavat purentavirheet, jotka voivat aiheuttaa merkittävää terveydellistä haittaa (esim. syömistä vaikeuttava purenta tai leukojen kasvuhäiriö). Lievät tapaukset, joista ei ole toiminnallista haittaa, jätetään yleensä hoitamatta julkisin varoin resurssien rajallisuuden vuoksi.

Jos purenta on kohtuullisen normaali tai ongelma koskee vain ulkonäköä (esim. hieman vinot hampaat), lapsi ei yleensä pääse julkiseen hoitoon. Lisäksi hoidon aloitus voi viivästyä jonojen takia, joskus niin paljon, että lapsi siirtyy pois maksuttoman hoidon piiristä.

Jos lapsesi ei saa hoitoa julkiselta puolelta, mutta koet sen tarpeelliseksi, voit hakeutua yksityiselle. Yksityisellä hoidetaan myös lievempiä tapauksia vanhempien kustannuksella, ja moni valitsee tämän, jotta hoito alkaa viipymättä ja lapsen suun terveys sekä elämänlaatu paranevat.

Ei ole tarkkaa alaikärajaa, mutta käytännössä oikomishoitoa tehdään harvoin ennen kuin lapselle on puhjennut ensimmäiset pysyvät hampaat, eli ennen noin 5–6 vuoden ikää. Joissain tapauksissa (kuten paha ristipurenta) hoito voidaan mahdollisesti aloittaa tätä aiemmin esimerkiksi purennanohjaimella. Joskus myös pienen lapsen kuorsaus, suuhengitys tai muut ahtaaseen hengitystiehen viittaavat oireet voivat olla syy hakeutua erikoishammaslääkärin konsultaatioon. Tyypillisesti suurin osa lasten oikomishoidoista aloitetaan 9–12 vuoden iässä, koska silloin suurin osa pysyvistä hampaista on vaihtunut ja leukojen kasvuun voidaan tehokkaasti vaikuttaa. Tässä iässä hoito on nopeampaa kuin aikuisena. Yläkouluiässä (12–15 vuotta) aloitetaan sellaiset hoidot, jotka suositellaan aloitettavan hampaiden vaihtumisen jälkeen. Kaikki tapaukset siis harkitaan erikseen: Erikoishammaslääkäri osaa kertoa oikean ajoituksen ja tarpeen lapsesi tilanteessa.

Hinta riippuu hoidon laajuudesta. Pienen purentavirheen korjaus on usein edullisempaa kuin laajempi hoito. Hintaan vaikuttavat hoidon kesto, käytetyt laitteet ja käyntien määrä.

Julkisella puolella alle 18-vuotiaiden oikomishoito on maksutonta, jos lapsi täyttää hoidon kriteerit. Hyvinvointialueen käytännön mukaan voidaan periä pieniä poliklinikka- tai toimenpidemaksuja.

Yksityinen hoito on panostus lapsen terveyteen, mikä voi maksaa itsensä takaisin: oikomishoito parantaa suun terveyttä ja vähentää myöhempiä hammasongelmia. Useimmat yksityiset toimijat antavat kustannusarvion etukäteen ja tarjoavat osamaksumahdollisuuksia, mikä helpottaa talouden suunnittelua.

LM-Activator on irrotettava, pehmeä silikoninen koje, jota käytetään pääasiassa yöaikaan nukkuessa.

• Ajoitus: LM-Activatoria käytetään varhain, yleensä kun osa hampaista on vielä vaihtumassa 6–10-vuotiaana.
• Vaikutustapa: LM-Activator ohjaa samanaikaisesti sekä hampaita että leukojen kasvua haluttuun suuntaan.
• Käyttö: LM-Activatoria pidetään suussa öisin (ja joskus osan aikaa päivisin) ja lapsi saa ottaa sen itse pois esimerkiksi syömisen ajaksi.
• Mukavuus ja näkyvyys: LM-Activator on irrotettava laite, jota käytetään yleensä öisin. Sen etuna on, ettei se näy koulussa ja sen kanssa voi syödä normaalisti, mutta sopivuus ja miellyttävyys vaihtelevat lapsen ja hoidon tarpeen mukaan.
• Teho: LM-Activator toimii erityisesti tiettyjen kasvuvaiheen purentavirheiden ohjauksessa ja lievien hammasrivin epätasaisuuksien korjauksessa varhain. LM-Activator-hoidon jälkeen purentaa voidaan tarvittaessa viimeistellä kiinteillä kojeilla. Tällöin hoito voi olla kevyempi kuin tilanteessa, jossa varhaishoitoa ei olisi tehty.

Oikomiseen käytetään monia eri kojeita ja menetelmiä purennanohjaimen ja kiinteiden kojeiden lisäksi. Erikoishammaslääkäri arvioi aina yksilöllisesti lapselle sopivan menetelmän.

Hoitoaika riippuu lähtötilanteesta. Yksi varhaisen vaiheen hoitojakso kestää yleensä noin 6–18 kuukautta. Kiinteillä kojeilla tehtävä oikomishoito lapsilla ja nuorilla kestää yleensä vähintään vuoden, usein 1,5–2 vuotta aktiivista oikomishoitoaikaa. Joskus leukojen kasvun ohjaaminen voi viedä useampia vuosia, erityisesti jos hoito aloitetaan hyvin varhain ja jatkuu läpi lapsuuden eri vaiheiden. Huomaa, että tämän jälkeen seuraa ylläpitovaihe: esimerkiksi tukilankojen käyttöä (retentiolangat hampaiden takana) tai öisen purentakiskon käyttöä voidaan tarvita vielä pari vuotta hoidon päätyttyä, jotta hampaat eivät palaudu vanhoihin asentoihin. Käytännössä moni oikomishoitojakso sisältää taukoja ja kontrollijaksoja – hammaslääkäri saattaa odottaa lapsen kasvua tiettyyn pisteeseen ennen seuraavaa vaihetta. Vanhempana kannattaa varautua siihen, että oikomishoito on pitkäjänteinen projekti, joka vaatii sitoutumista mutta tuottaa tuloksia, joista on hyötyä lapselle koko loppuelämän. Yleensä palkintona eli hoidon lopputuloksena on suora hammasrivi ja toimiva purenta, mikä on vaivan arvoista. Kauniin hymyn merkitystä ei voi myöskään unohtaa!

Yleensä ei satu kovin paljoa, mutta jonkinlaista tuntemusta on odotettavissa. Irrotettavat kojeet voivat aluksi aiheuttaa pientä arkuutta tai painetta hampaisiin ja leukaan, mutta lapsi tottuu niihin yleensä nopeasti. ”On tavallista, että oikomishoito aiheuttaa kipua ja arkuutta hampaissa etenkin hoidon alussa ja kojeiden aktivoinnin jälkeen. Tällainen hampaiden siirtymiseen liittyvä kipu on vaaratonta ja yleensä häviää muutamassa päivässä”, todetaan eräässä yliopistollisen sairaalan potilasohjeessa. Monet lapset sanovat muutaman kuukauden jälkeen, etteivät edes huomaa oikomiskojetta arjessaan. Tärkeää on valmistella lapsi henkisesti: kerro, mitä on odotettavissa, ja että pieni särky on merkki siitä, että hampaat liikkuvat oikeaan suuntaan. Palkintona on terveyshyötyjen lisäksi kaunis hymy, mikä yleensä motivoi sekä lasta että vanhempia jaksamaan hoidon loppuun.